Tuntuuko sinusta oikeudenmukaiselta heikentää juuri niiden ihmisten mahdollisuuksia elää hyvää elämää, joilla on jo valmiiksi kaikista vaikeinta?
Ei minustakaan.
Viime vuosina Suomessa on ollut todella huolestuttavia kehityskulkuja: asunnottomuus ja lapsiperheköyhyys ovat nousussa, työttömyys ja nuorisorikollisuus kasvaa eikä mielenterveyspalveluita kyetä järjestämään riittävästi niitä tarvitseville.
Yhteiskuntatieteilijät ovat kuvanneet 2000-luvun länsimaisia yhteiskuntia jälkimoderneiksi yhteiskunniksi, jossa ajatukset yhteisestä kansallisesta kehityksestä alkavat murtua. Marginalisoituja ihmisiä ei enää pyritä auttamaan, vaan heidät nähdään kulueränä. Inhimillisyys viedään pois politiikasta, ja todetaan että pärjääjät pärjää ja kaikki voivat menestyä omalla työllä. On yksilön oma häpeä, jos ei menesty. Tällainen yhteiskunta korostaa yksilöllisyyttä, sulkee ei-toivotut yksilöt ulos, aiheuttaa epävarmuutta, turvattomuutta ja särkee yhteenkuuluvuuden tunteen.
Valitettavasti tätä kehityskulkua on nähtävillä myös Suomessa. Tätä täytyy yrittää pysäyttää.
Yhteiskunnan pelikenttä ei koskaan ole tasapuolinen, ja jokainen meistä lähtee elämään hyvin erilaisin eväin ja hyvin erilaisessa ympäristössä. Yksilö on lopulta voimaton yhteiskunnan rakenteiden edessä, ja yksilön täysi vastuuttaminen sosioekonomisesta asemastaan on eettisesti väärin ja älyllisesti epärehellistä, vaikka tietynasteinen vastuu yksilöllä aina onkin omasta toiminnastaan. Esimerkiksi rikollisuus ei ole hyväksyttävää, vaikka vaikeat olosuhteet ymmärtäisikin.
Työllisyyspalveluissa valmentajana toimineena olen nähnyt kuinka hyvin koulutetut, motivoituneet ja ahkeratkin työntekijät voivat joutua pitkäaikaistyöttömäksi itsestään riippumattomista syistä. Toimialamurrokset, talouden laskukaudet, yt-neuvottelut, vakava sairastuminen tai työmarkkinoiden ikäsyrjintä voi koskettaa ketä tahansa meistä jossain elämän vaiheessa.
Silloin olemme tilanteessa, jossa tarvitsemme toimivia ja riittäviä julkisia palveluita. Tähän perustuu koko hyvinvointivaltion idea. Siinä on kyse solidaarisuudesta ja toisistamme huolehtimisesta, niin kuin pienen kansakunnan kuuluukin.
Siksi olen ehdolla - Hyvinvointivaltion puolesta.
Kunta- ja aluevaalien ennakkoäänestys alkaa ensi viikolla. Nyt on sinun mahdollisuutesi vaikuttaa Suomen suuntaan. Minua voit äänestää Oulussa ja Pohjois-Pohjanmaalla, kuntavaaleissa numerolla 296 ja aluevaaleissa numerolla 2067.
Lisää kommentti
Kommentit